Katja kirjoittaa:
Pieni huoli on Armaasta :( Poika nimittäin on oksennellut koko yön ja sillä oli massukin aivan sekaisin illalla. Ihan kamalaa, kun ei toisella pysy sisällä pieni määrä raksujakaan. Kauhean hermostunut olo, onneksi kello tulee kohta kahdeksan ja pääsen soittamaan eläinlääkärille. Kyselen ensin Koira-kissa Klinikalta olisiko siellä aikoja ja mitä mieltä siellä ollaan. Kun Armas osoittaa kuitenkin jonkinlaisia pirteyden merkkejäkin ja en siksi vielä viitsi päivystykseen soittaa. Sitäpaitsi olisi asiaa klinikalle muutenkin, että saisin rekisterikirjaan merkinnän siitä kastraatiosta, kun silloin unohdin ottaa vihon mukaan ja nyt olen onnistunut hävittämään sen lapunkin.

Nyt Armas nukkuu kiipeilypuussaan. On se kyllä rauhallisempi mitä normaalisti, vaikka yrittikin hyökätä varpaiden kimppuun. Hyökkäys tosin jäi hieman puolitiehen.
En edes keksi syytä miksi pojalla voisi massu olla sekaisin, kun ihan normaalia elämää ollaan täällä kuitenkin vietetty eikä oikein mitään tavallisesta poikkeavaa ole tapahtunut.
Jos tämä nyt jatkuu, niin se on selvää että meiltä jää Turun näyttelyviikonloppu väliin. Ja sitten riippuu myöskin siitä, mitä lääkäri sanoo. Hmh. Kirjoittelen myöhemmin vielä mitä puhelimessa sanottiin ja kun saan tietoa itsekkin vähän enemmän.

Paha mieli pikkuisen takia.

muok 10:05
Sain sitten ihmisiä klinikalta kiinni. Käskivät hakea apteekista Canikurea ja jotain antipsinejä (tai joku vastaava). Kävin apteekissa. Ensinnäkin se apteekkarineiti oli ulkomaalainen eikä ollenkaan ymmärtäny mitä tarkoitin ja aloin jo turhautumaan siinä. Sitten joku toinen asiakas tuli neuvomaan meitä, kun hän on koirille käyttänyt näitä samoja ja sitten tämä apteekkari kävi kysymässä kollegaltaan näistä aineista. No, canikure oli loppu ja sitten näitä toisia oli vain hyvin suurissa pakkauksissa ja sitten se toinen apteekkari käski mennä sinne klinikalle, kun siellä kuulemma niitä myydään yksittäisissä pakkauksissa ja varmaan voi tätä toistakin löytyä.

No pappa oli muutenkin menossa klinikalle joten pyysin sitten kysymään samalla sitten niitä.
Ja kävin hakemassa kaupasta Armaalle maustamattomia kanansuikaleita ja seitä. Neljän jälkeen saa antaa ruokalusikallisen + vähän riisiä jos suostuu syömään. Täytyy pistää Annalle viestiä ja kysyä, että pitääkö sitä kanaa jotenkin ihmeellisemmin valmistaa vai annetaanko sitä ihan raakana.
Toivottavasti pappa nyt saa niitä lääkkeitä sieltä. Kamalan huonosti apteekitkin on varustettu.

muok 13:44
Armas sai äsken ensimmäisen annoksen toista lääkettä. Oli viisi sekunttia ottamisen jälkeen normaalisti ja sitten oksensi sen pois. Ei siellä pysy nyt mikään sisällä :( Kokeilen vielä tuota toista lääkettä ja hiukan kanaa ja jos sekin tulee ulos niin soitan sitten klinikalle uudelleen.

muok 22:59
Nyt on pysynyt sisällä kaikki mitä Armas on syönytkin - eli aika vähän. Poika on ainakin vettä juonut, mutta ruokaan ei ole koskenut. Lääkkeetkin pysyivät nyt tällä kertaa sisällä, puolen tunnin kuluttua annan vielä tuota toista tahnaa ja toivon, että alkaisi ruoka maittamaan. Vaihdan myös kuppiin uutta houkuttelevampaa ruokaa, kun ilmeisesti tuo riisi ei näytä niin hyvältä, että sitä viitsisi syödä. Siitä olen tosi iloinen, että ei ole oksennellut enää ja toivon ettei oksentelisikaan. Äsken Armas kyllä kakoi vähäsen, mutta tuntui yskivän jonkinlaista karvapalleroa kurkusta tai jotain. Ainakaan ei mitään pulahtanut ulos.

Varmasti tuo neste täyttää massua aika hyvin, kun jouduin ne pipanat sulattamaan veden joukkoon, että sain pipetillä annettua. Poika katsoi hiukan loukkaantuneen oloisena, kun pakkosyötetään nesteitä ja tahnoja. Yöllä nukun varmaan aika huonosti ja säpsähtelen pienempiinkin ääniin, pitää kuitenkin olla skarppina jos jotain tapahtuukin.

Toivotaan nyt parasta.