Taas on aikaa kulunu, en nyt ala kertoon mitään vanhoja juttuja, kun siinä menis koko ilta muuten. Kerron van sen että yks on nykyään kaks. Sain ehkä maailman parhaimman joululahjan, nimittäin kaverin! Ihan täyspäiväisesti. Sen nimi on Onni, se on samaa mallia kun mä (eli norjalainen metsäkissa), mutta vaan pienemmässä koossa. Tosi letkee kaveri.
Menee päivätkin tosi letkeesti hippaleikkien, syömisen ja nukkumisen merkeissä. Pesuhetkiä unohtamatta. Pistän muutaman kuvan nytten tähän näin.
Eli tämä kuva on ihan niitä ensimmäisiä, mitä meistä yhdessä otettiin. Kuten huomaatte Onni nöyristelee ja mä oon tollein ylpeästi "No paas mennen nyt siitä."
(Onni: öhöm, mitään nöyristele, teroitin kynsiäni...)
Sysnyt.
(Onni: öhöm, mitään nöyristele, teroitin kynsiäni...)
Sysnyt.
Tääkin kuva on itseasiassa ihan ekalta päivältä. Kuten huomaatte oon tosi sopeutuvainen, kun kerta päästin rääpäleen mun kanssa yläpunkkaan. Oikeestaan äiskä nosti sen kyllä tonne, kun ei se tuntunu tajuavan minne mä hävisin huilimaan.
(Onni: ...)
(Onni: ...)
Äiskä sano, ettei se saa oikeen otettuu meistä muunlaisii kuvii ku tämmösii mis nukutaan tai ainakin yritetän nukkua, ku muuten ollaan niin nopeita ettei kuuvan osu ku hännänpää. Hehee.
Kommentit